Joukkorahoitus yrityksille

Mikä on joukkorahoituksen idea ja miten se toimii käytännössä? Joukkorahoituksen ydin ajatus on, että periaatteessa kuka tahansa voi rahoittaa joukkorahoitettavaa yritysta tai tuotetta vaikkapa yhdellä eurolla. Joukkorahoitusta hakevat niin yksityiset henkilöt sekä yritykset ja keksijät. Tämä artikkeli keskittyy kuitenkin yritysten joukkorahoitukseen ja sivuttaa kokonaan yksityisten henkilöiden keskenäisen joukkorahoittamisen eli vertaislainapalvelut.

Joukkorahoitus on yleistynyt maailmalla erittäin kovalla tahdilla. Tällä hetkellä ehkä tunnetuinpia yhteisörahoituspalveluja ovat Kickstarter ja Indigogo. Joukkorahoittaminen tapahtuukin yleensä verkossa ja summat ovat yleensä pieniä. Rahoituksen tarkoituksena onkin kerätä pieniä summia rahaa suurelta joukolta. Rahoitusta haetaan yleensä yrityksen hankkeisiin tai tuotekehitys projekteihin.

Joukkorahoittamisen eri muodot

Yleisörahoitusessa tunnetaan yleisesti neljä eri muotoa: laina-, vastike-, osake- ja lahjoituspohjainen joukkorahoitus. Yleisörahoittaminen itsessään on aika häilyvä termi, joten edellä mainittu lista ei välttämättä ole täydellinen. Yleisimmin yritysmaailmassa edellä mainituista ovat käytössä kuitenkin vastikkeellinen- osake- ja lahjoituspohjainen joukkorahoittaminen.

Vastikkeellinen rahoitus

Vastikkeellisella rahoituksella tarkoitetaan sitä, että rahoituksen antaja esimerkiksi kuluttaja tai sijoittaja saa antamaansa rahaa vastaan jotain. Tämä jotain voi olla esimerkiksi tuote, jonka kehitystä varten joukkorahoitusta kerätään. Tämä tapa toimiikin monessa yleisörahoituskampajassa ennakkotilauksien keräämisenä tulevalle tuotteelle.

Osakepohjainen rahoitus

Osakepohjainen rahoitus tarkoittaa tietenkin sitä, että rahoitusta vastaan saa tietyn prosenttiosuuden yrityksen osakkeita. Osakepohjainen yleisörahoitus onkin aika lähellä pörssisijoitusta.  Osakepohjaisen sijoittamisen ongelmana on osakkeiden myyminen jälkikäteen. Tämä johtuu siitä, että joukkorahoitusta hakevat yritykset ovat yleensä aina pörssin ulkopuolisia yrityksiä ja niiden osakkeille ei tällä hetkellä ole kunnollista kauppapaikkaa. Nordnetin blogi kertoo kuitenkin, että tähän on tulevaisuudessa tulossa muutos, sillä Invesdor ja Privanet Pankkiiriliike ovat perustamassa kauppapaikkaa pörssin ulkopuolisten yritysten osakkeille.

Lahjoituspohjainen joukkorahoitus

Lahjoituspohjainen yleisörahoittaminen ei mielestäni suoranaisesti liity yrityksien joukkorahoittamiseen. Sen pääasiallinen tarkoitus on mielestäni enemmänkin toimia kuluttajien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen rahoitusmuotona. Tästä syystä tämä artikkeli ei paneudu sen toimintaan tämän syvemmin. Mikäli lukijana kaipaat enemmän tieto edellämainituista yleisörahoituksen muodoista, kannattaa tutustua eri hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa.

Lainapohjainen joukkorahoitus

Lainapohjainen yleisörahoittaminen nimensä mukaisesti toimii siten, että sijoittaja saa sijoittamaansa summaa vastaan yritykseltä, yleensä osakeyhtiöntä velkakirjoja. Rahoituksen yhteydessä määritellään sijoitetulle pääomalle korko, jonka yritys maksaa sijoittajalla laina-ajan aikana. Lainapohjainen joukkorahoittaminen onkin nykyään yllättävän suosittua Suomessakin. Kotimaisista palveluista voidaankin mainita esimerkkinä Vauraus Suomi.

Minkälaiselle yrityksille joukkorahoitus sopii?

Joukkorahoitus sopii mielestäni lähes kaikille kasvuyrityksille, joiden tavoitteena on yrityksen liiketoiminnan kasvattaminen. Luettelen tähän muutamia mielestäni hyviä esimerkkejä erilaisten yritysten joukkorahoituksen mahdollisuuksista.

Aloitteleva startup -yritys vois esimerkiksi järjestää vastikkeellisen joukkorahoituskampanjan, jolla testataan tulevan tuotteen markkinakelpoisuutta ja kohdeyleisön kiinnostusta tuotteeseen tai palveluun. Tällaisen kampanjan järjestäminen tuo yritykselle mahdollisen rahoituksen lisäksi myös paljon julkisuutta ja se onkin oiva tapa hankkia ennakkotilauksia tulevalla tuotteelle.

Toimintansa jo vakiinnuttanut yritys, jonka liikevaihto kasvaa voi hakea joukkorahoitusta esimerkiksi seuraavaan kasvun sykäyksen vauhdittamiseen. Tässä vaiheessa osakepohjainen joukkorahoitus astuu kehiin. Rahoituskierroksella yritys asettaa jonkin tietyn tavoitteen, jolla rahoituskierros toteutuu. Rahoituskierroksella määritellään jokin osakekohtainen hinta, jolla sijoittajat voivat lähteä rahoittamaan yrityksen kasvua.

Markkina-asemansa vakiinnuttanut yritys voi hakea velkapohjaista joukkorahoituskierrosta. Tämän kaltainen yritys voi tietenkin järjestää myös osakepohjaisen rahoituskierroksen, mutta jos yritys ei halua luopua osakkeistaan on lainapohjainen rahoituskierros paras ratkaisu.

Sijoituksiin liittyy aina riski yrityksen kaatumisesta. Ja tämä sama riski luonnollisesti liittyy joukkorahoittamisen jokaiseen muotoon. Sijoittamisessa on aina mahdollista menettää sijoittamansa rahat. Tavallisesti sekä osake- ja velkapohjaiset joukkorahoitukse luokitellaa korkean riskin sijoituksiksi. Syy tähän on selkeä. Tämän kaltaiset sijoituksen tehdään yleensä alkuvaiheessa oleviin yrityksiin, joilla on luonnollisesti suurempi konkurssiriski kuin vakiintuneilla ja vakavaraisilla yrityksillä. Toinen huono puoli joukkorahoittamisessa on se, että osakkeiden ja velkakirjoje likviditeettin on erittäin huono, sillä rahoitettavat yritykset eivät yleensä ole pörssiyrityksiä ja niillä ei ole omaa kauppapaikkaa. Lisäksi ne eivät yleensä maksa osinkoa.